Pariskunta on painanut otsat vastakkain.

Jakso 7: Anteeksiantaminen

”Siitä on jo kauan, kun loukkasin sinua pahasti. Kaduttaa, en tarkoittanut sitä ja olen yrittänyt pyytää anteeksi. Silti se nousee lähes jokaisessa riidassamme esiin. Kaatuuko suhteemme tähän? Vaikka et voi unohtaa, pystyisitkö kuitenkin jonakin päivänä antamaan minulle anteeksi?”

Jaksossa seitsemän esitellään konkreettiset ohjeet aitoon anteeksipyyntöön ja anteeksi antamiseen.

Jokaisessa parisuhteessa tulee aika ajoin loukattua kumppania tahallisesti tai tahattomasti. Loukkaantumisessa toinen osuu syvällä tavalla omaan arkaan paikkaamme ja koemme tulevamme petetyiksi ja hylätyiksi. Silloin kun loukkauksia ei selvitellä, pyydetä ja anneta anteeksi, ne jäävät hiertämään ja etäännyttävät kumppaneita toisistaan.

Selvittelemättömät loukkaukset ovat kuin kiviä, jotka kerääntyvät reppuun, joka alkaa matkan edetessä painaa yhä enemmän, ja yhteinen kulkeminen hankaloituu. Joskus loukkaantuminen voi aiheuttaa niin syvän haavan, että kumppaniin riittäväksi luottaminen on kovan vastavuoroisen työn takana tai johtaa luottamuksen menettämiseen kokonaan. Syvät haavat syntyvät hetkinä, jolloin olemme erityisen haavoittuvaisia tai tarvitsevia. Esimerkiksi lasten syntymän tienoilla, sairastuessa tai menetysten kohdatessa. Tällöin jäljelle voi jäädä ajatus: ”En enää koskaan kerro sinulle tärkeitä asioitani, en luota tai turvaudu sinuun enkä pyydä sinulta mitään.” Kysymys on usein siitä, onko minulla merkitystä sinulle, rakastatko vielä minua.


Uskaltaisinko..?



Anteeksi pyytämisen ja antamisen merkityksestä

Parisuhteen jatkumisen kannalta oleellista on kumppaneiden kyky aloittaa uudelleen riitojen, loukkaantumisten ja konfliktien jälkeen. Tähän kykyyn liittyy ensinnäkin kummankin oma avoimuus ja uskallus kertoa toiselle, mitä koki ja tunsi. Toiseksi siihen liittyy luottamus kumppaniin, hänen hyväntahtoisuuteensa ja siihen, ettei hän syvimmältään halua loukata. Kolmas tärkeä seikka on aito kiinnostus kumppanin kokemusta kohtaan: miten kumpikin koki tilanteen ja mitä kaikkia tunteita siinä kumpikin tunsi.

Kun kumppanit tunnistavat omat hyvät ja ikävät puolensa, kummankaan kiukku ja raivo ei vaikuta tuhoisasti suhteen pohjalla olevaan kivijalkaan, perusrakkauteen, vaan luottamus suhteen korjaantumiseen kantaa suhdetta eteenpäin.


Miksi anteeksi pyytäminen ja antaminen on välillä vaikeaa?

Anteeksi pyytäminen ja antaminen ei aina ja kaikille ole helppoa. Syitä siihen voi löytyä koko elämän mitalta ja monenlaisia. Ehkä kotona ei ole ollut tapana pyytää ja antaa anteeksi ainakaan muiden kuullen tai sellaista ei ole opetettu lapsille. Ehkä itse on tullut pakotetuksi pyytämään toisilta anteeksi, mutta sitä ei ole tapahtunut toisinpäin, jolloin mahdollinen katkeruus tai epäoikeudenmukaisuuden kokemus estää pyytämästä anteeksi toisilta myöhemmin elämässä. Jostain syystä voi myös olla vaikea myöntää virheitään ja mieluummin selittelee kuin pyytää anteeksi loukkaamisiaan.

Anteeksipyyntöjä ja anteeksi antamisia on monenlaisia. Jotkut pyynnöt estävät anteeksi antamista, toiset edistävät sitä.

Anteeksiantamista estäviä viestejä:

  • Neljän sekunnin pika-anteeksipyyntö: ”Joo, anteeksi… Mitäs meillä on tänään ruokana?”
  • Vastuuta välttelevä anteeksipyyntö: ”No, ehkä minä teinkin niin, mutta…”
  • Pakotettu, haluton anteeksipyyntö: ”Minun varmaankin pitää nyt sitten pyytää anteeksi…”
  • Välineellinen anteeksipyyntö: ”Tästä ei tule taas mitään, jos en sano tätä, joten…”

Anteeksiantamista edistäviä viestejä:

  • ”Vaikka et voisi koskaan kokonaan unohtaa, pystyisitkö ajan kanssa antamaan minulle anteeksi?”
  • ”Sinulla on oikeus loukkaantuneisuuteesi ja se on ymmärrettävää. Anteeksi!”
  • ”Sinun paha olosi vaikuttaa minuun ja sillä on minulle merkitystä – Anteeksi!”
  • ”Olen surullinen, pahoillani, jopa häpeissäni – tajuan vasta nyt loukanneeni sinua.”

Rakkaussuhteessa meidän on joskus vaikea todella ymmärtää omien tekemistemme tunnetason vaikutusta toiseen. Näemme usein vain suuttumuksen, loukkaantumisen, mökötyksen tai jonkun muun pintatunteen. Voi olla myös hankalaa nähdä itsensä loukkaajana, mikä saa meidät puolustelemaan tai vähättelemään käytöstämme ja sanojamme. On tärkeää hoitaa loukkausten aiheuttamia haavoja synnyttämällä uudenlaista tunneyhteyttä kumppaneiden välille.


Anteeksi pyytämisen ja antamisen malli

1. Tilanteen läpikäyminen loukatun kannalta

Loukkaantunut kertoo omasta näkökulmastaan tapahtumista sekä sen herättämistä tunteista. Loukannut osapuoli kuuntelee puolustautumatta ja yrittää tavoittaa toisen kokemuksen. Sen jälkeen hän hyväksyy toisen kokemuksen ja myöntää satuttaneensa kumppaniaan tahallaan tai tahattomasti.

2. Tilanteen läpikäyminen loukkaajan kannalta

Loukannut kertoo, mikä sai hänet tekemään tai sanomaan jotain sellaista, mikä loukkasi kumppania. Loukattu kuuntelee ja yrittää tavoittaa loukkaajan näkökulman.

3. Anteeksi pyytäminen ja antaminen

Loukattu tiivistää oleellisimman siitä, mikä häntä loukkasi ja millaisia tunteita hän siinä koki. Lisäksi hän kertoo, mitä hän tarvitsisi kumppaniltaan päästäkseen eteenpäin tapahtuneesta. Loukkaaja pyytää vilpittömästi anteeksi tekoaan ja/tai sanojaan ja pyrkii vastaamaan loukatun pyyntöön.

4. Tulevaisuudessa toimiminen

Lopuksi molemmat miettivät yhdessä, miten toimia tulevaisuudessa vastaavissa tilanteissa. Loukkaantumisia ja loukkaamisia emme useinkaan voi välttää. On hyvä muistaa, että meidän ei tarvitse olla täydellisiä. Oleellista on olla läsnä tunteiden keskellä.


Oheislukemisto: Sue Johnson, Kunpa sinut tuntisin paremmin. Sivut 128–140.